Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK
272829303112
3456789
10111213141516
17181920212223
24252627282930

Subscribe RSS

 TESTAMENTTI KANSALLENI ... 1944
15.07.2013 14:25 | Kalevi Kannus

verkkokaupassa painotuotteena

Pehr Evind Svinhufvud Saksan suurlähetystön kustantamana .. (Stockholm 1944)

Kirjan myynti ja levitys kiellettiin heti alkuunsa ja tuhottiin…

P.E. Svinhuvudiin liittyvää on varsinkin suomalaisilta pysynyt piilossa:
mm. Ukko-Pekan henkilökohtainen vaikutus Talvisodan päättymiseen on ollut merkittävä. Sotaveteraani Gerth Biesen mukaan Svinhufvud Saksanmatkallaan saattoi vakuuttaa Saksan sodanjohtoa (Hitleriä) painostamaan Neuvostoliittoa (Stalinia) taipumaan rauhaan.

Ote kirjasta:

”Kansan johtajat, jotka etukäteen tekevät laskelmia omaksi hyväkseen kansansa tuhoutumisen varalta, ja antavat näiden laskelmien vaikuttaa päätöksiinsä valtion asioita ratkaistaessa ja tekevät siinä mielessä palveluksia, menettelevät isänmaataan kohtaan edesvastuuttomasti. Sillä kansaa ei voi paeta. Se jää tuhon omaksi ../.. Terve kansallinen vaisto sanoo näin: En voi paeta, koska koko kansa ei voi sitä tehdä. Viipurin läänin asukkaat saattoivat siirtyä Suomeen, mutta me emme voi vaeltaa Ruotsiin.” ../..

Edellä Ukko-Pekan lausumasta nousee mieleen: Suomen valtion vastikkeettomat velkaluotot Islannille ja Kreikalle, EU:n velkamaille .. velkarahalla.

Ukko-Pekan testamenttia olisi syytä suositella nykyisille politiikan päättäjille. Tokko heilläkään on kuitenkaan voimia paljon syventyä tällaisiin asioihin nykyaikaisessa mediamyllyssä. Tähän ajan puutteeseen viittaa Svinhufvudkin sivulla 50, että ”suunnattoman työtaakan rasittamat suurliikemiehet (ja etenkin poliitikot) eivät ennätä ajatella asiaa huomispäivää pitemmälle eivätkä katsoa, minkälaisiin poliittisiin vekseleihin pistävät nimensä”. Nykyäänhän ministerit tekevät ulkomaanmatkoja liikemiesten eturintamassa!

Kalevi Kannus


 - Kalevi Kannus | Kommentoi
1. 2. 3. 4. 5.





 Sukutarina laman kynnykseltä
15.07.2013 13:03 | Kalevi Kannus

Onko lottovoitto syntyä Suomeen?

Tilaa…

* Lottovoitto … E-kirjana Heti luettavaksi tietokoneella, tabletilla tai kännykässä… Hinta 9.00€

* Painotuotteena Hinta 16,00€i


LUKU 1

Polkupyörän lyhty heijasti vaappuvan valopisterivin hiekkaisen asfaltin pintaan, kun vastatuuli pakotti pyöräilevän naisen ponnistamaan voimansa äärimmilleen. Syksyinen sade vihmoi säälimättä sadeviitan peittämiä hartioita ja viitan reunasta tippuva kylmä vesi kasteli pikkuhiljaa farkkujen lahkeet polvesta alaspäin jääkylmiksi kalikoiksi, joita vasten sukkahousut kastuivat hetkessä. Myös kengät alkoivat tuntua epämiellyttävän märiltä.

Sadeviitan hupun alta oli karannut muutama hiussuortuva. Ne kasautuivat litimärkinä pyöräilijän silmille. Aina kun pyörän vauhti hidastui, himmeni lyhdyn valo lähes kokonaan ja ylittäessään katuja nainen käänsi epätoivoisena koko vartalonsa, muuten viitan huppu hankalana esti näkyvyyden.

Jo töistä lähtiessään hän oli ollut myöhässä. Naapuriosaston nuori sijaislaitosapulainen oli tullut häntä vastaan sievässä kirkkaassa sadepuvussaan ja huikannut mennessään:
– Ulkona sataa!
– Niin tietysti, manasi Marketta mielessään.

Hän oli pukenut vastentahtoisesti sadeviitan ylleen. Se oli kankea ja hankala vaikka suojasikin ylävartaloa. Ulos tullessaan hän huomasi satavan tosi rankasti, lisäksi puhalsi puuskittainen vastatuuli, niin että muutaman kilometrin kotimatka tuntui puolta pidemmältä.

Kun Marketta lopulta seisoi huojuvin jaloin pyöräkellarin edessä kotipihallaan, oli matkaan kulunut lähes puoli tuntia. Tuskastuneena hän oli huitaissut hupun alas ja tunsi nyt hikipisaroiden lisäksi sadepisaroiden lirisevän jääkylmänä niskastaan alas selkään. Työlästyneenä survomisesta hän sai viimein ajokkinsa tupaten täynnä olevaan pyörävarastoon ja laahusti hissin luo rättiväsyneenä.

– Tietysti pitäisi kävellä portaita pitkin toiseen kerrokseen kunnon takia, mutta nyt kyllä menen hissillä, hän uhitteli mielessään.

Kotona keittiön pöydällä oli päivän postin lisäksi muutamia likaisia lautasia ja leivän kannikka ja banaanin kuoret ja sanomalehden kulmasta repäisty lappu, jossa luki:” Mentiin leffaan. Sinua on joku kysynyt puhelimessa parikin kertaa.”

Marketta kasasi likaiset astiat pesualtaaseen ja pyyhki pöydän. Hän laittoi teevettä kiehumaan. Teki itselleen pari voileipää. Käytyään suihkussa hän istuutui olohuoneessa nojatuoliin television eteen, iltapala tarjottimella ulottuvillaan.

Uutiset olivat jo ehtineet mennä, seuraavana olisi urheiluruutu. Hän näpräili rauhattomana television kaukosäätimen nappuloita koettaen löytää jotain mukavaa katsottavaa. Ei vain löytynyt mieleistä ohjelmaa, joten hän sulki television.

Syötyään hän pesi astiat ja järjesteli hiukan keittiötä ja kasteli kukkaset. Askareita tehdessään hän kuitenkin koko ajan pohti poissa olevia neljäntoista ikäisiä kaksosiaan, Ismoa ja Heliä, kysymykset kaihersivat hänen mielessään, missä, kenen kanssa, mitä tekemässä?

Näin kävi usein viikonloppuisin, jos hän oli iltavuorossa töissä. Lapset lähtivät ulos, ja hän joutui pohtimaan ja odottelemaan, kunnes he useimmiten vasta yömyöhällä kotiutuivat.

Töistäkään ei aina päässyt lähtemään kotiin varsinaisen vuoron loputtua. Tänäkin iltana oli Rissasen mummu vahingossa kaatanut iltateensä. Huomattuaan miten kiireisiä hoitajat olivat Marketta heitti kassinsa takaisin kaappiin ja haki vanhukselle uutta teetä.

Vaikka kello oli jo viittä yli kahdeksan, hän silti haki lattialastan, kietoi rievun sen ympäri ja pyyhki teen lattialta, siihen saattaisi joku vahingossa liukastua.

Polkiessaan vastatuulessa kotiin hän oli vielä elättänyt toivoa mielessään, että kurja sää olisi pitänyt kaksoset kotona. Hetken harkittuaan hän haki pinon silitettäviä vaatteita. Työ rauhoitti paljon paremmin kuin mikään muu ja pyykkiä piisasi. Nähdessään vaatteiden siliävän kuuman raudan alla hän tunsi tekevänsä jotain konkreettista.

Kello oli jo lähes puolen yön tienoilla, kun kaksoset viimein suvaitsivat saapua.

Heli hyökkäsi sisään ensimmäisenä suuri, musta, vettä tippuva sateenvarjo kädessään.

– Ei voi olla totta! Menisit ihmeessä nukkumaan jo äiti, huokasi tyttö.
Ismo hiippaili sisään sananmukaisesti sisarensa vanavedessä.
– Äh mutsi, et kai sä meidän takia valvo, hän tokaisi. Siinä perjantai-illan meriselitykset….

Viikonloppu sujui melko hyvin. Marketta oli töissä lauantai-illan ja sunnuntaiaamun.
Sunnuntaina iltapäivällä hän teki ruokaa koko porukalle; sipulipihvejä ja perunamuusia – Ismon lempiruokaa.

Poika istui hiukan kumarassa asennossa ja lapioi ruokaa suuhunsa suorastaan ahmien. Tukka roikkui niskassa kumilenkillä sitaistuna. Poskipäähän oli nousemassa mojova finni.

Marketta tunsi hellyyttä mielessään katsoessaan lapsia, varoi kuitenkin sanomasta mitään siihen viittaavaa, koska tiesi mikä olisi ainakin Ismon reaktio.
– Äh mutsi. Älä ala taas hössöttää, huutaisi poika heti.
Heli istui veljeään vastapäätä, syöden hitaasti ja rauhallisesti. Hänen lempiruokaansa olisi ollut joku keitto mieluiten vihanneksista, mutta tyttö ei valittanut, vaikka saikin mieleistään ruokaa paljon harvemmin kuin veljensä.

Aivan pienestä pitäen olivat kaksoset olleet hämmästyttävän kiintyneet toisiinsa. Erityisesti maltillisempi Heli oli aina ikään kuin suojellut veljeään.

Nuoret muistuttivat toisiaan. Kummallakin oli paksut hiukan kihartuvat punertavanruskeat hiukset ja vaalea auringossa herkästi kärähtävä ihonväri.

Ismon silmät olivat syvän harmaat. Poika oli koko ikänsä ollut kapeaharteinen ja hintelä. Nytkin neljäntoista ikäisenä hän oli sisartaan puolta päätä lyhyempi.

Lapsena poika oli ollut vilkas ja puhelias. Ajoittain hosuva, toimi ennen kuin harkitsi tekemisiään. Nyt murrosiän kynnyksellä hän oli kärsimätön ja helposti räjähtävä. Kaikki kysely ja holhoaminen, varsinkin aikuisten taholta, sai hänet nopeasti sulkeutumaan ja jos mahdollista häipymään paikalta.

Heli oli aina ollut tasaisempi ja vaikkakin puhelias, veljeään totisempi ja arempi. Tytön suovedenvihreät kirkkaat silmät seurasivat Ismon lautasen tyhjenemistä ja hän tokaisi hymyillen:

– En kyllä tajua mihin tuo kaikki ruoka tuossa kuikelossa uppoaa, jos minä söisin noin paljon, olisin jo v ../..


( Päivitetty: 15.07.2013 13:51 )

 - Kalevi Kannus | Kommentoi
1. 2. 3. 4. 5. Pisteet: 1.000





 Virkavalan merkitys
15.07.2013 13:17 | Kalevi Kannus

Ministeri Päivi Räsänen on vannonut tuomarinvalaan verrattavan ministerivalan.

Virkavastuu on niinkuin sen Olaus Petri 1800-luvun alussa laatimissaan tuomarin ohjeissa sanoo:

"Hyvä ja älykäs tuomari on parempi kuin hyvä laki, sillä hän voipi asetella kaikki kohtuuden mukaan. Mutta missä paha ja väärä tuomari on, siinä ei auta hyvä laki mitään, sillä hän vääntää ja vääristelee sitä oman mielensä mukaan."
"Mikä ei ole oikeus ja kohtuus, se ei saata olla lakikaan; sen kohtuuden tähden, joka laissa on, se hyväksytään."

* Siis, onko ministerivastuun kohdalla oikeus ja kohtuus sama kuin raamatun sana, vai  vääntelikö ministeri Räsänen lainkäytön ja raamatun suhdetta?


( Päivitetty: 15.07.2013 13:30 )

 - Kalevi Kannus | Kommentoi
1. 2. 3. 4. 5.





 30.03.2009 18:15 | Kalevi Kannus

 

NATOuskovaisille mietittäväksi.
 
 
 
 
 
 
 
Porvoon valtiopäivien 1809 juhlanäytelmässä kuvattiin avartavasti senaikaisten autonomian ajan poliitikkojen ja virkavallan edustajien älykästä patriotismia jollaista ei löydy 200 vuotta myöhäisemmästä 2009. politiikan eliitistä.
 
Saattaa toki olla että enemmistöä kansalaisista kiinnostanee enemmän pääministerin 69-sähköpostien sisällöt, kuin autonomian aika suhteessa tsaarien Venäjään joka edusti vuosikymmeniä pitkää rauhan aikaa. Siis onko pyllistely nykyiselle omaa demokratiaansa kohti kulkevan Venäjän suuntaan järkevyyden osoitusta? 
 
 
 
 
 

( Päivitetty: 15.07.2013 11:54 )

 - Kalevi Kannus | Kommentit (1)Kommentoi
1. 2. 3. 4. 5. Pisteet: 1.000





 SOTE-"politiikan pelottava hinta...
15.07.2013 11:48 | Kalevi Kannus

Muutkin kuin Helsingin ja uudenmaan sairaahoitopiiri HUS (aiheesta YLEn A-studion ohjelma) “säästävät” perusterveydenhuollossa panttamalla mm. syöpätapauksissa lääkäriaikoja, sekä suorastaan estämällä potilailta tutkimuksiin ja hoitoihin pääsyn. Yksittäistapaukset ovat rankkoja, jopa verrattavissta tappamisen meininkiin…

 


 

Marjatta Kannuksen tapaus:.

Kuvan nilkasta pitäisi kehkeytyä vielä osa kävelykuntoista jalkaa…

Tässä on lopputulena nilkasta lauantaina 8. kesäkuuta 2013; viiden lihas- ja ihonsiirtoleikkausten jälkeen. Nämä siirteet on otettu selästä ja reisistä. Toki tässä vaihessa “paketti” ei kivalta näytä.

Kuvassa on sama jalka huhtikuun 2013 alussa. Terveyskeskuksessa eivät tunnistaneet paisuvaa sarkooma syöpäkasvainta.

 


 

Marjatan omasta selvityksestä osio:


“Nilkkaan ilmestyi viime kesän (2012) aikana pieni “kysta”, joka oli monta kuukautta aivan samannäköinen. Marraskuun alkupuolella menin päivystysvastaanotolle eräälle mieslääkärille (joku ulkomaalainen iranilainen tai kurdi) toisen jalkani takia ja hän antoi siihen kortisonipiikin ja huomasi sitten tuon kystan. Sitten hän otti neulan ja ruiskun ja koetti tyhjentää sen ja kun ei tuntunut tulevan mitään hän rutisti sitä kunnolla. Siinä vaiheessa minä aloin karjua, että eikö sitä voida puuduttaa, jolloin hän lopetti ja sanoi vähän närkästyneen oloisesti, että pitää mennä kirurgille.

No minä koetin saada samantien vastaanotolta päästyäni aikaa kirurgille, mutta sain vain oman lääkärin ajan seuraavana päivänä. Sitten kävin röntgenissä ja ultraäänessä sen koiven kanssa, mutta vastaus oli, että vain verenpurkauma. No hyvin todennäköisesti sen rutistelun jälkeen!

Tammikuussa huomasin sen tulevan pahemman näköiseksi ja kun mieheni kävi yhteisellä omalääkärillämme, koetin saada aikaa, jotta hän näkisi sen uudelleen. Mutta ei… sain VAIN PUHELINAJAN tammikuun loppupuolelle ja lääkäri kehotti sivelemään Hiruroidia muutaman kerran päivässä pattiin!

Lopulta sain ajan helmikuun lopuppupuolelle ja heti kun hän vihdoin näki jalan, (kts. kuva) tuli hoppu ja hän alkoi puuhata kiireellistä lähetettä yliopistolliseen keskussairaalaan..

No EI SYÖPÄÄ hoideta PARANTAVASTI vain särkylääkkeillä ja Hiruroid-voiteella, MK”.

Vasta yliopistollisen keskussairaalan magneettikuvista ja näytepaloista saatiin oikea diagnoosi ja hoidot käynnistyivät. Sitä ennen kasvain paisui kesästä 2012. kevääseen 2013 moninkertaiseksi.



 

Sarkooma

on pahanlaatuinen tukikudoksesta lähtevä kasvain eli tukikudossyöpä. Termi kattaa suuren joukon erilaisia syöpätauteja, muun muassa luu- ja pehmytkudossarkoomat. Kaikkia sarkoomia todetaan Suomessa noin 350 uutta tapausta vuodessa. Näistä pehmytkudossarkoomia on reilu sata ja luusarkoomia viitisenkymmentä. Luusarkoomia ovat osteosarkooma, kondrosarkooma ja Ewingin sarkooma; pehmytkudossarkoomiin kuuluvat fibrosarkooma, liposarkooma, leiomyosarkooma ja gastrointestinaalinen stroomakasvain.

* Nyt kasvain on keskiviikkona 23.4. leikattu pois. Nämä nivelien ympäristöt ovat erittäin monimutkaisia lihasrakenteita ja siksi jos niitä joudutaan operoimaan, tässäkin tapauksessa nilkasta poistettiin kehraluu, nivelsiteet ja akillesjänne, sekä nilkka jouduttiin lukitsemaan teräsnauloilla.
* torstaina 25.4 korjattiin lihas- ja ihosiirron verisuonia. Ne eivät asettuneet toimivaksi.
* maanantaina 29.4. Marjatta joutui uudelleen leikkaukseen, jossa ihosiirteet jouduttiin poistamaan, eli oltiin alkutekijöissä.
* keskiviikkona 8.5. tehtiin uusi lihas- ja ihonsiirto.
Syöpä ei onneksi ole levinnyt keuhkoihin, vaikka sitä epäiltiin…

Operaatio on ollut M:lle rankka ja kivulias ja nyt tässä jamassa yhteiskunnalle kallis. Toipumiseen menee sairaalassa kolmisen viikkoa ja mitä siitä eteenpäin jää nähtäväksi ja mitden vakavaksi tilane kehittyy.

Ei oikein mieli mettä keitä.

M:n jalka vappuna 2013

24.4.2013 operoidut lihas- ja ihosiirteet on poistettu, koska verenkierto ei niissä toiminut. Vapun jälkeen uuden yrityksen tulos jää nähtäväksi… Siis nilkasta on poistettu kasvain, kehräluu, nivelsiteet ja nilkka on lukittu teräsnauloilla, se ei enää taivu.
* keskiviikkona 8.5. tehtiin uusi lihas- ja ihonsiirto. Nämä nivelien ympäristöt ovat erittäin monimutkaisia lihasrakenteita ja siksi jos niitä joudutaan operoimaan, tässäkin tapauksessa nilkasta poistettiin kehraluu, nivelsiteet ja nilkka jouduttiin lukitsemaan teräsnauloilla.

Tämä “paketti” avataan vielä viidennen kerran torstaina 23.5.2023…

Teksti: Kalevi Kannus


 - Kalevi Kannus | Kommentoi
1. 2. 3. 4. 5. Pisteet: 5.000




©2018 Promerit tuubi - suntuubi.com